Sammutuspukujen lämmöneristystoimintoon liittyvät tekijät

Oct 07, 2024 Jätä viesti

Palopaikan lämpötila palopelastustoiminnassa on yleensä 600 astetta -1000 astetta ja säteilylämpö 115 kW/(m²·s)-200 kW/(m²·s), joten palopuku tarvitsee hyvän lämmöneristyskyvyn minimoimiseksi käyttäjälle aiheutuvat lämpövahingot tietyn ajan kuluessa. Kun palopuku on lämmönlähteen ja suojatun palomiehen välissä, lämpö siirtyy palopuvun sisäpuolelle lämmönjohtavuuden, konvektion ja säteilyn yhteisvaikutuksen kautta. Kankaan pinnan heijastusvaikutuksen ja kankaan absorptiovaikutuksen ansiosta sillä on tietty lämmöneristyskyky.

Kangaskuitujen lämmönjohtavuus on paljon suurempi kuin ilman lämmönjohtavuus, joten kun lämpöä siirretään palopuvun ulkopuolelta sisäpuolelle, on tietty viive verrattuna saman etäisyyden ja ajan suoraan siirtoon palopuvussa. ilmaa. Palopukukangaskerrosten lukumäärä, kankaan ominaisuudet, vartalon muoto ja käyttöaste vaikuttavat kaikki ilmakerroksen paksuuteen. Vaatteiden alla olevan ilmakerroksen pienempi paksuus kestää liian vähän lämpöenergiaa, mikä aiheuttaa helposti toisen asteen palovammoja iholle; mutta liian suuri ilmakerroksen paksuus tuottaa lämpökonvektiovaikutuksen ja edistää lämmönsiirtoa.

Palopukujen lämmöneristyskyky liittyy läheisesti kuituraaka-aineiden lämmönjohtavuuteen, palopukujen rakennesuunnitteluun sekä kankaiden ja vuorausten rakenteeseen. Palopuvun kuitujen valinnassa valitaan huonon lämmönjohtavuuden omaavat tekstiilikuidut, jotka vaikeuttavat ulkoisten lämmönlähteiden lämmön siirtymistä ihmisen iholle, mikä parantaa palopukujen lämmöneristystä. Palopukujen rakennesuunnittelussa vuotavat aukot ja ompeleet minimoidaan mahdollisimman paljon ja sopivan tiiviit palopukukankaat valitaan vähentämään ympäristön lämpökanavia, jotka siirtyvät sisäänpäin, jolloin saavutetaan optimoinnin tarkoitus. palopukujen lämmöneristyskyky; Mitä lähempänä ilmakerroksen paksuus on järkevää arvoa, sitä suurempi lämmönsiirtovastus ja sitä parempi lämmöneristyskyky.